EHDOTUS TAVASTA KESKUSTELLA HUUMAUSAINEPOLITIIKASTA EUROOPAN UNIONISSA

Esitys keskustelumalliksi huumausainepolitiikasta EU:ssa

Haluaisimme tehdä seuraavat ehdotukset tulevaisuudessa käytäville keskusteluille huumausainepolitiikasta Euroopan Unionin komission ja kansalaisjärjestöjen välillä. Ehdotus perustuu monien vuosien kokemuksiin vuoropuhelusta moninaisten huumausaineiden käyttöön liittyvien ilmiöiden olemuksesta Euroopan, kansallisen ja paikallisella tasolla sekä analyysiin keskustelun rakenteista muissa EU:n asioissa.

Tämä ehdotus sisältää ehdotuksia keskustelun järjestämisestä: asiallisuudesta, menetelmästä, rakenteesta, kehyksistä, sisällöstä, tuloksista ja käytännöllisestä keskustelun järjestämisestä

Asiallisuus

Keskustelun asiallisuus tarkoittaa sitä, että keskustelun kaikkien osapuolien tulisi osallistua tasavertaisesti keskusteluun. Samalla on tärkeää parantaa osapuolten ymmärrystä huumausaineista. On tärkeätä varmistaa, että kansalaisjärjestöillä on yhtenäinen linja ehdotuksissa, joita he haluavat tehdä Euroopan Unionille, jotta ehdotuksilla olisi vaikutusta.

Menetelmät

Keskusteluun pitää saada luottamusta herättävä ilmapiiri. Kansalaisjärjestöt on pitkää sivuutettu päätettäessä huumausainepolitiikasta. Ensimmäinen tavoite olisi se, että järjestöt saavat puhua ja heitä kuunnellaan. Toisaalta on myös tärkeätä välttää sitä että keskusteluista muodostuisi vain oman näkemyksen esitystä kuuntelun ja toisten ymmärtämisen sijasta.

Rakenne

Keskustelun rakenteen yksityiskohdat pitää sopia yhdessä EU:n ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Sen pitäisi kunnioittaa olemassa olevien verkostojen ja järjestöjen moninaisuutta. Keskustelujen avoimmuus ja luottamus pitää taata.

Mahdollinen rakenne voisi koostua kahdesta tekijästä:

1. Riippumaton elin

Voitaisiin luoda riippumaton elin, joka koostuisi EU:n ja kansalaisjärjestöjen edustajista (maks. 25 edustajaa). Sitä voisi johtaa esim. europarlamentin jäsen. Tämä elin kokoontuisi kaksi kertaa vuodessa valvomaan keskusteluprosessin kulkua kansalaisjärjestöissä (työryhmissä ja kokoontumisissa). Tarkoitus on varmistaa kaikkien päätösten avoimmuus.

Tämän elimen kokoontuminen voisi tapahtua samanaikaisesti Horisontaalisen ryhmän vuosittaisen tapaamisen kanssa, missä arvioidaan EU:n toimintasuunnitelmaa. Näin saataisiin mukaan myös kansalaisjärjestöjen arvio EU:n toiminnasta huumausainekysymyksissä. Euroopan kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka osallistuisivat tähän valittaisiin Kansalaisjärjestöjen forumissa (katso kohta 2.). Valinnassa otettaisiin huomioon maantieteellinen ja järjestöllinen edustuksellisuus. Ihanne olisi se että edustajat kattaisivat kaikki osa-alueet: käyttäjät, omaiset, terveydenhuoltohenkilökunta, asiantuntijat ja asiasta kiinnostuneet kansalaiset.

2. Kansalaisjärjestöjen foorumi

Kansalaisjärjestöjen foorumi huumausainepolitiikasta voidaan luoda siten, että se on avoin ja mahdollinen kaikille kansalaisjärjestöille, jotka toimivat huumeiden parissa edellyttäen tietysti sitä, että järjestöt sinänsä toimivat avoimesti ja edustuksellisesti.

Tämä foorumi koostuu vuosittaisesta kokoontumisesta, johon kaikki järjestöt kutsutaan ja erilaisista erityistyöryhmistä, jotka pohtivat tarkemmin rajattuja teemoja. Näihin tapahtumiin voitaisiin kutsua Euroopan komission, jäsenvaltioiden hallitusten, EMCDDA:n, EUROPOL:n ja Euroopan parlamentin jäseniä seuraamaan työskentelyä.

Internet-foorumi perustettaisiin valmistelemaan näitä kokoontumisia sekä seuraamaan niitä.

Kansalaisjärjestöjen foorumin tarkoitus olisi tuottaa suosituksia sekä isommilta että pienemmiltä kansalaisjärjestöiltä, jotka ovat edustettuina foorumissa. Nämä ehdotukset olisivat mukana arvioitaessa EU:n toimintasuunnitelmaa ja muotoiltaessa tulevia toimintasuunnitelmia.

Osallistujat

Jotta voitaisiin määritellä oikeus järjestöjen oikeus osallistua Kansalaisjärjestöjen foorumiin pitää tehdä tarkka arvio järjestöjen toiminnasta. Kaikki järjestöt, jotka ovat olleet mukana valmistelemassa nykyistä keskusteluprosessia (eli ne jotka vastasivat Green paperiin syyskuussa 2006) saavat kyselylomakkeet, jossa heitä pyydetään nimeämään myös joku toinen järjestö, jolle kysely voidaan osoittaa.. Tämän kyselyn pohjalta voidaan mukaan pyytää järjestöt ensimmäiseen Kansalaisjärjestöjen foorumiin. Jäsenyys siinä voi olla kiertävä, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan foorumiin.

Kun foorumin jäsenistöä valitaan on muutama kriteeri tärkeä: Ensisijainen mahdollisuus osallistumiseen tulisi antaa eurooppalaisille ja kansallisille verkostojen edustajille. Mutta jos havaitaan alueellisen edustuksellisuuden heikkoutta olisi myös mahdollisuus kutsua mukaan järjestöjä, jotka eivät kuulu verkostoihin tai joilla on erityistä asiantuntijuutta. Eurooppalaisilla verkostoilla tulisi olla edustajajärjestö käytännössä kaikista EU:n jäsenmaista.

Järjestöjen tulisi pystyä osoittamaa että heillä on avoin jäsenyyskäytäntö ja päätöksentekoprosessi. Periaatteessa järjestön jäsenyyden pitäisi olla avoin kenelle tahansa kansalaiselle.

Työryhmien jäsenyys perustuisi moniin kriteereihin, riippuen ryhmien luonteesta. Kriteerit voisivat perustua eri huumausainepolitiikan osa-alueiden edustuksellisuuteen. Ne voisivat olla myös keskittyneitä tiettyyn erityiskysymykseen tai olla tarkoituksellisesti hyvin erilaisia edustajia sisältäviä.

Työryhmät tuottaisivat ehdotuksia omista erityisaloistaan. Ryhmät tuottaisivat vuosiraportin, josta voitaisiin julkaista kooste EMCDDA:n vuosittaisessa raportissa.

Sisältö

Keskustelun sisältö koostuisi poliittisesta asialistasta, joka perustuisi EU:n toimintasuunnitelman ja huumestrategioiden arviointiin ja valmisteluun. Jotta edistettäisiin aitoa keskustelua pelkkien strategioiden ajamisen sijaan olisi hyvä keskustella avoimesti mm. seuraavista kysymyksistä:

Kuinka luoda huumausainepolitiikkaa, joka estää tehokkaasti alaikäisten huumeidenkäyttöä? Kuinka luoda huumausainepolitiikkaa, joka tehokkaasti parantaisi ihmisten elämisen laatua? Kuinka parantaa yhteistoimintaa kansalaisten ja viranomaisten välillä Euroopassa, jotta kansalaisten aloitteet tulisivat hyödynnettyä? Kuinka parantaa ja jakaa tietoa pitkän ajan hyödyistä toimintaohjelmissa, joiden tarkoitus on vähentää huumeisiin liittyviä ongelmia?

Tulos

Keskustelujen tulisi rikastaa kaikkien osallistujien kokemusmaailmaa. Siten sillä voisi olla myönteinen vaikutus Euroopan huumausainepoliittiseen prosessiin. Konkreettiset tulokset voisi muotoilla suosituksiksi Euroopan Unionin instituutioille, jotka toimeenpanevat huumausainepolitiikkaa EU:ssa. Ihanteellisesti ajatellen nämä suositukset voisivat olla mahdollisimman monen kansalaisjärjestön tukemia.

ENCODin puolesta

Christine Kluge, Saksa
 Marina Impallomeni, Italia
 Virginia Montanes, Espanja
 Farid Ghehioueche, Ranska
 Jan van der Tas, Hollanti
 Joep Oomen, Belgia

(valmisteleva komitea)