Miksi meidän olisi oltava ensisijaisesti mukana tällä foorumilla?
Tämän kaltaisiin foorumeihin osallistumisen suoranainen tavoite ei ole poliittisiin päätöksiin tai politiikan tekemiseen vaikuttaminen vaan kansainväliset kontaktit, joita foorumeissa solmitaan. Eivät ainoastaan kansalaisjärjestöjen edustajat näe ja kuule toistensa käsityksiä vaan myös diplomaatit ja virkamiehet. Myös niiden monien muiden maiden, joilla ei ole vaikutusvaltaisia kansalaisjärjestöjä kotimaassaan. Huumepolitiikan uudistajilla ei ole varaa järjestää konferensseja ja siksi nämä kansainvälisten järjestöjen järjestämät tapaamiset tulevat tarpeeseen. Totta kai, jos haluamme vaikuttaa kansainväliseen huumausainepolitiikkaan niin tärkein työ tehdään kuitenkin jokaisessa yksittäisessä maassa kansallisten järjestöjen toimesta. Kokemukset kansainvälisellä tasolla auttavat meitä tekemään sen laajemmilla tiedoilla ja järjestäytyneemmin.
Esille nostettavia asioita
1. Lisää tukea ihmisoikeuksille ja haittojen minimoinnille
Joissakin maissa (mm. Kiina, Japani, Nigeria, Thaimaa) ihmisoikeudet huumausainepolitiikassa ovat yhä edelleen riittämättömiä. Meidän on vaadittava tiukemmin ihmisoikeuksien noudattamista. Haittojen minimoinnin suhteen, (jopa UNODC käyttää nykyään tätä käsitettä, kuitenkin tavalla, joka kaventaa sen merkitystä ja arvoa, aivan kuin kaikki mitä UNODC tekee olisi haittojen minimointia) vain menetelmät, jotka perustuvat lääketieteelliseen malliin mahdollistavat sen hyväksymisen – ja vielä senkin jälkeen on luvassa pitkä taistelu kuten neulojen vaihto, heroiinin reseptimäärääminen ja lääkinnällinen kannabis. Kun haittojen minimointi on sosiaalisten projektien muodossa, kuten käyttäjätilat (ruiskuhuoneet) tai kannabiskahvilat niin USA ja sen liittolaiset YK:ssa eivät voi niitä hyväksyä. Useat kansalaisjärjestöt puolustavat hyvin huumeiden käyttäjien ihmisoikeuksia ja haittojen minimointia. ENCODin tulisi keskittyä teemoihin, jotka ovat keskeisiä mutta joita muuta kansalaisjärjestöt eivät nosta esiin.
2. Huumeiden käytön kieltämisestä aiheutuvat tarkoittamattomat kielteiset seuraukset
UNODC:n johtaja Costa yllätti kaikki tunnustamalla avoimesti, että hänen kutsumallaan ”huumausainekontrollilla” saattaa olla tarkoittamattomia seurauksia. Hänen ilmoituksestaan puuttui kuitenkin huumausaineiden kieltämisestä aiheutuvien tarkoittamattomien haittojen massiivinen määrä ja vakavuus. Ja mikä on vielä olennaisempaa, hän ei näe niiden välistä ilmiselvää syy-seuraussuhdetta.
3. UNODC:n väite, että maailmanlaajuinen huumausaineongelma on hallussa
Tätä väitettä ei ole asetuttu vastustamaan riittävästi. Sillä ei ole tieteellistä perustaa ja koska se on poliittinen väite, sitä käytetään perusteena huumausaineiden kieltämisen jatkamiselle. Siksi väite tulisi osoittaa vääräksi. Tiedemaailmassa on lähes yhteisymmärrys siitä, että harjoitetulla huumausainepolitiikalla ja huumeiden käytöllä on vain hyvin heikko yhteys toisiinsa. Uusien päihteiden käyttö tasaantuu muutaman vuoden jälkeen ja sen jälkeen heiluu saavutetun tason ympärillä. Käytön lisääntymisellä ja vähentymisellä on enemmän tekemistä sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden kuin kansallisen huumepolitiikan tai saatavuuden kanssa.
Tämän lisäksi meidän on kiinnitettävä huomiota arviointijärjestelmään ja 10-vuotiseen, aikansa eläneeseen suunnittelujaksoon, joka näyttää olevan CND:n(Commission on Narcotic Drugs) normi. Nämä systeemit eivät ole nykymaailman avoimmuus- ja tehokkuuskäsitteen mukaisia. Ne ovat este tehokkaan ja yksityiskohtaisen huumausainepolitiikan arvioinnille kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
4. Huumeiden ja rikollisuuden välinen symbolinen yhteys, jota UNODC edustaa
YK:n Office for Drugs and Crime viraston nimi (YK:n huume- ja rikosvirasto) edustaa politiikka, jossa järjestelmällisesti yhdistetään huumausaineet ja rikollisuus. Tätä yhteyttä on vastustettava jyrkästi. Se on harhaanjohtava tapa kuvata huumeiden käyttöä ja huumeiden käyttäjiä. Se on loukkaavaa useimmille huumeiden käyttäjille, jotka eivät ole rikollisia. Se ei huomioi sitä, että kuva huumeiden ja rikollisuuden yhteydestä on keinotekoinen. Huumeiden kieltäminen on merkittävä rikollisuutta aiheuttava tekijä, eikä pelkästään pienessä vaan myös hyvin suuressa mittakaavassa, sillä aseistetut ryhmät sisällissodissa tai terrorismissa saavat rahoitusta toimilleen hyvin helposti – kiitos huumekaupan kieltämisen.
5. Ehdotus kriminalisoida kannabis uudestaan epäonnistui vain osittain
Viimeisessä CND:n (Commission on Narcotic Drugs) kokouksessa Marokko ja muutama muu maa, lähinnä arabimaita USA:n tukemana, esitti kannabiksen käytön kriminalisointia ja kasvatuksen kieltämistä henkilökohtaiseen käyttöön. Nämä maat olivat hyvin kriittisia joidenkin länsimaiden sallivaan linjaan. Vilkkaan keskustelun jälkeen päätöslauselma vesitettiin. On hyvin valitettava, että sitä ei onnistuttu hylkäämään kokonaan. On odotettavissa, että uusi Italian hallitus jyrkentää suhtautumistaan kannabiksen käytön kieltoon. Kannabis on kuitenkin pienin ongelma huumausaineiden säätelyssä. Varsinainen ongelma on muiden huumeiden kaupan säätelyn kehittäminen.
6. Laillinen valvonta vastaan kriminalisointi
Tällä hetkellä, niin kutsutussa huumausaineiden kontrollissa, ei ole kontrollia niiden tuotannossa, jakelussa tai käytössä. CND:n kokouksessa viime maaliskuussa perustava kysymys laillinen valvonta vastaan kriminalisointi mainittiin vain epäsuorasti Marokon ehdottaman päätöslauselman yhteydessä. Kun otetaan huomioon, että uutta kannabiksen tiukempaa kriminalisointia ei hyväksytty niin kyseessä on ilmeisesti USA:n, eli sen vasallivaltioiden esittämä, jonkinlainen ennakoiva isku estää keskustelu kannabiksen kieltämisen lopettamisesta. Costan on yhtä mieltä USA:n kanssa siitä, että kannabis olisi keskeinen kysymys. Hän painotti: ”Valtioiden on elettävä sopimusten mukaan eikä vähiten UNGASS julistuksen. Löyhä suhtautuminen jossain maassa tai johonkin huumeeseen saattaa romuttaa koko systeemin”
ENCOD on yksi harvoista järjestöistä, joka avoimesti ajaa perustavanlaatuisia muutoksia kansainvälisen huumausainepolitiikkaan. Meidän ei pidä olla liian optimistisia ponnistelujemme tuloksiin mutta ei tekemättä jättäminenkään meitä mihinkään vie.
Huumeiden kieltäminen ei perustu tieteellisyyteen. Käsitys siitä, että huumeiden kieltäminen vähentää käyttöä on todistettu vääräksi. Nämä ovat asioita, joihin meidän tulisi keskittyä.
Fredrick Polak (ENCODin johtokunnan jäsen, ENCODin edustaja Vuoden 2008 jälkeen prosessissa)
Agenda
